Solutoksen Pirkko-järjestelmää on tammikuusta 2019 alkaen alettu käyttää Soiten (Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymä) päihdepalveluissa ja nuorisopsykiatrialla, aikuispsykiatrian yksikön lisäksi.
Laajeneva käyttö kertoo siitä, että Pirkkoon on oltu Kokkolassa pääosin tyytyväisiä. Toki soraääniäkin on, mikä lienee tyypillistä muutosten edessä. Lue tuloksista…
Pirkko on toiminnanohjaus- eli tietojärjestelmä, joka auttaa sairaanhoitopiirin yksiköitä osaamisen paremmassa kohdentamisessa. Pirkko ohjaa arkista hoitotyötä ja -kokonaisuutta viimeisimpien suositusten mukaiseksi.
Pirkko myös tekee hoidosta entistä läpinäkyvämpää sekä jäsennellympää ja uudistaa hoitokäytäntöjä kokonaisvaltaisesti.
Pirkon avulla mielenterveystyön painopiste siirtyy enenevässä määrin akuuttitilanteisiin ja hoidon alkuun, ja kyseisissä tilanteissa hoidosta tehdään riittävän tiivistä eli kertaviikkoista, jotta potilaalla on paremmat mahdollisuudet toipua.
”Ei tällaista ole ennen nähty”
Keski-Pohjanmaan sosiaali- ja terveyspalvelukuntayhtymän (Soite) lasten- ja nuortenpsykiatrian vastuualuejohtaja Jaakko Kosonen (53) sanoo suoraan, että odottaa paljon Pirkko-järjestelmältä.
”Ei tällaista ole ennen nähty ja koettu. Odotan Pirkolta paljon, sillä järjestelmä ohjaa työntekijää toimimaan tietyllä tavalla ja tekee hoidosta vaikuttavaa, koska sen tarjoamat hoitokokonaisuudet perustuvat viimeisimpään tutkimustietoon”, hän painottaa.
Kososen mukaan psykiatriassa on jo vuosia yritetty päästä yhtenäisiin toimintatapoihin ja kohti moniammatillista hoitoa.
”Näiden asioiden kanssa on taisteltu pitkään ja aina on yritetty keksiä jotain uutta. Toivon mukaan Pirkko tekee psykiatriasta jollain aikavälillä vetovoimaisemman.”
Kososen mielestä psykiatrian työ on ollut jo pitkään hieman mystifioitua ja epämääräisillä pitkillä lauseilla kerrottua tarinaa.
Pirkko puolestaan antaa hoidolle rakenteen eli määrittelee: mitä tehdään, kenelle, kuka tekee, kuinka pitkään ja tiiviisti sekä mitä halutaan saavuttaa – ja miten tavoitteiden saavuttamista mitataan. Vastaavanlaista tietoa ei saa muista nykyasiakas- tai potilastietojärjestelmistä.
Lähetteiden määrää halutaan karsia
Pirkko-järjestelmä otetaan käyttöön Soiten nuorisopsykiatriassa pääosin sen takia, että viimeisen kahden vuoden aikana yksikön lähetteiden määrä on kasvanut peräti 50 prosentilla.
”Näin ollen perustasolla meidän valmiutemme ja resurssit kannatella nuoria ja reagoida heidän oireisiinsa on vajavaista. Eli nyt lähdemme Pirkon avulla muuttamaan toimintamalliamme enemmän avohoidon suuntaan”, sanoo Kosonen.
Nuorisopsykiatrian potilasmäärä on jo varsin suuri, eikä Kososen mukaan tiukassa taloustilanteessa ratkaisu voi olla se, että lisätään työntekijöitä.
”Meidän pitää miettiä, miten hoitoprosessimme toimivat, ovatko ne oikeanlaisia ja onko asiat järjestetty meillä mahdollisimman oikein. On pohdittava myös, minkälaisia hoidon läpimenoajat ovat, minkälaisella intensiteetillä asiat hoituvat ja kuinka kauan potilas rattaissamme on.”
Nuorisopsykiatrian yksikössä Pirkkoa on alkanut käyttää 16 työntekijää, joiden joukkoon mahtuu sairaanhoitajia, psykologeja ja lääkäreitä.
Toimialajohtaja painottaa, että nuorisopsykiatrian yksikön toimintaa olisi viety avohoidon vahvistamisen ja osaamisen suuntaan ilman Pirkkoakin.
”Mutta kun meillä on uusien toimintatapojen juurruttamisessa nyt vielä työkalu, niin muutosjohtaminen on ehkä helpompaa.”
Kososen mukaan pitemmällä aikavälillä Pirkko ohjaa soitelaisia omassa ajattelutavassaan niin, että jatkossa he voivat tavata potilaita intensiivisesti mutta voivat myös päästää heistä irti tai ohjata muualle, jos hoito heidän pakeillaan ei enää ole järkevää.
Pirkon takana toipumislähtöinen orientaatio
Kosonen sanoo, että hän on kuullut Pirkko-järjestelmästä Soiten aikuispsykiatrian esimiehiltä lähes pelkkää hyvää. Järjestelmä on tuonut kauan kaivattua rakennetta hoitoon.
”Kun organisaatio on sitoutunut Pirkko-järjestelmään, niin se antaa myös työntekijälle perälautaa siihen, että hoidosta tulee intensiivistä ja tiivistä. Määrämittainen hoito on tehokkaampaa kuin määrittelemätön.”
Kosonen uskoo, että Pirkon myötä myös potilaan sitoutuminen itsensä hoitamiseen ja hoitoprosessiin paranee.
”Pirkon taustalla on ajatus toipumislähtöisyydestä. Annamme potilaalle toivoa, että hän voi oikeasti toipua. Eli tavoitteemme on tehdä hoitohenkilöstä tarpeeton potilaan rinnalla.”
Silti toki jatkossakin hoitajat – ja myös Pirkko – ovat tukena, jos potilaalle tulee takapakkia ja tarve tavata ammattiauttajaa uudestaan.
Jäsenneltyä psykiatrista hoitoa
Kosonen uskoo, että kunhan työntekijät pääsevät Pirkon kanssa vauhtiin, myös ylimääräisen kirjanpidon määrä vähenee eikä pääse tapahtumaan mitään väliinputoamisia, sillä Pirkon käyttöönoton alussa kaikki yksikössä hoidossa olevat potilaat kirjataan Pirkkoon.
”Sieltä sitten näemme, kuka potilas käy kenelläkin ja pystymme jakamaan töitä. Se selkeyttää toimintaamme ja vähentää sihteerien käsikirjanpitoa potilaista ja toiminnoista.”
Pirkosta näkee, jos jokin hoidon toimenpiteiden kokonaisuus – eli ammattislangilla ilmaistuna interventio – on tekemättä tai jos hoidon aikarajat alkavat paukkua.
”Luotan siihen, että Pirkko myös tukee tarkempaa arviota siihen, milloin hoitosuhteen voi päättää.”
Pirkon tuottaman ryhtiliikkeen kautta myös potilaalle itselleen tulee oma hoitosuunnitelma selvemmäksi. Hän tietää, että käy vastaanotolla kerran viikossa, sitten on väliarvio, minkä jälkeen käydään tietyt haastattelut läpi. Jos tästä rakenteesta poiketaan, siihen pitää olla jokin syy.
Potilaat osallistetaan hoitoon myös sähköisin asiakaskyselyin, ja jos niihin ei ole mahdollista vastata sähköisesti, niin sitten kyselyt täytetään perinteiseen tyyliin.
Pirkolla mahdollistuu moniammatillinen hoito
Kosonen toivoo, että Pirkko otettaisiin pian käyttöön myös Soiten lastenpsykiatrian yksikössä ja terapiapoliklinikalla, niin järjestelmän käyttöönotto ja muutosjohtaminen tapahtuisivat samoilla kasvukivuilla.
”Kun Pirkko olisi heilläkin käytössä, se hyödyttäisi kaikkia. Näin pääsisimme yhtenäisiin toimintatapoihin ja hoidosta tulisi aidosti moniammatillista”, Kosonen pohtii.
Pirkko taipuu myös sosiaali- ja kasvatustyöhön ja somaattisten pitkäaikaissairauksien hoitoon.
Täydessä käytössä Pirkko toimiikin moniammatillisena perheverkostona, jossa voivat kohdata asiakas, hänen perheensä ja heitä auttavat työntekijät niin maakunnista, tulevista sote-keskuksista, järjestöistä kuin yksityisyrityksistäkin.
Pirkko taipuu myös LAPE-työkaluksi
Pirkko soveltuu työkaluksi myös lastensuojelun systeemiseen toimintamalliin, joka on saanut Suomessa viime aikoina jalansijaa valtakunnallisen Lapsi- ja perhepalveluiden (LAPE) muutosohjelman myötä.
Pirkko-järjestelmältä – ja sen rinnalle tarvittavalta kliiniseltä muutosjohtamiselta – on siis myös lupa odottaa paljon.
Aika näyttää Pirkon avulla saadut tulokset, mutta esimerkiksi Soiten aikuispsykiatrian pitkään hoidossa olleiden potilaiden määrä on jo kääntynyt laskuun. Kyseistä potilasmäärää on saatu pienennettyä vuoden 2018 toukokuusta syyskuuhun noin viidenneksellä eli 20 prosenttia. Lue lisää…
Lisätietoja:
Pirkko-esitteestä tai toimitusjohtajamme blogista.