Menetelmät ja kumppanit

Kehittämistyössä emme liputa minkään yksittäisen hoito- tai terapiasuuntauksen puolesta. Oleellista on käyttäjien tarpeista lähtevä, oikea-aikainen ja riittävän monipuolinen hoito. Olemme uranuurtajia Recovery Oriented Practice - ajattelun tuomisessa suomalaiseen mielenterveystyöhön. Suomennoksena termille käytämme hyvinvointilähtöisyyttä. Tiivistettynä Hyvinvointilähtöisyys tarkoittaa huomion siirtämistä pelkistä diagnooseista ja sairaudesta myös potilaan vahvuuksiin ja henkilökohtaisiin kokemuksiin. Hyvinvointilähtöinen hoito pohjautuu tasavertaiseen yhteistyösuhteeseen, jossa potilas on oman elämänsä asiantuntija ja työntekijä palveluiden sisällön asiantuntija.

Kehittämistyössä käytämme menetelmiä, joilla varmistetaan kustannustehokas työskentelytapa. Tilaajan ja yhteistyötahojen oman henkilöstön työaika käytetään suunnitelman jalostusarvoa kasvattavaan ja hankkeeseen sitoutumista edistävään työhön – ei esimerkiksi haastatteluihin, joiden ainoa tarkoitus on kerätä lähtötietoja. Keskeisimmät menetelmämme ovat: Palvelukäytön tilastollinen analyysi ja Toimintojen strukturoitu mallinnus. Palvelukäyttöanalyysissa käydään läpi potilaskohtaisesti toteutunut palvelukäyttö kaikissa hoitojärjestelmän yksiköissä mahdollisimman pitkältä ajalta. Näin voidaan muodostaa selkeä kokonaiskuva millaisia potilaita (aiempi palvelukäyttö) hoitojärjestelmässä tällä hetkellä hoidetaan ja miten (nykyinen palvelukäyttö). Toimintojen strukturoidussa mallinnuksessa varmistetaan, että alueen palvelujärjestelmä muodostaa kokonaisuuden – ilman katveita tai päällekkäisyyksiä.

Päivittäisen potilas-ja asiakastyön systematisointiin ja vaikuttavuuden seurantaan olemme kehittäneet työkaluksi PKO - ohjausjärjestelmän yhdessä kumppanimme Ciegus Digital Healthin kanssa (www.ciegus.com). PKO tarkoittaa Perhekohtaista ohjausjärjestelmää ja/tai Palveluiden Kokonaisuuden ohjausjärjestelmää. Sen avulla varmistetaan muun muassa asiakas- ja hoitosuunnitelmien ajantasaisuus, hoidon / avun toteutuminen suunnitelman mukaisesti ja arkipäivän kustannusvaikuttavuuden seuranta. 

Vuosikymmenien kokemukseen pohjautuen olemme myös määritelleet kehittämistyölle ns. eettiset periaatteet. Periaatteita noudattamalla onnistumisen mahdollisuudet ja ennen kaikkea kehittämistyön tulosten siirtyminen pysyväksi osaksi päivittäistä arkityötä ovat suurimmillaan. Periaatteet löytyvät oheisesta PDF-tiedostosta