Palvelukäyttömallinnus on sitä paljon puhuttua Tiedolla johtamista sanan varsinaisessa merkityksessä. Mallinnuksessa luodaan potilaskohtaisesti aikasarjat, joiden avulla voidaan tutkia miltä hoitojaksot näyttävät ajan funktiona ja miten hoito toteutuu erilaisten potilasryhmien välillä. Muutama esimerkki psykiatrialta:

  • koko toimialueen voimavarojen käytön jakautuminen eri vuonna palveluiden piiriin tulleiden potilaiden kesken
  • avohoidon potilaiden hoitojakson intensiteetti ajan funktiona. Saavatko uudet potilaat riittävän tiivistä hoitoa? Onko pitkäaikaispotilaiden hoito riittävän kustannustehokasta?
  •  avo-ja laitoshoidon yhteistyö. Miten potilaiden avohoito on toteutunut ennen ja jälkeen laitoshoidon: moniko on ollut hoidon piirissä, tiivistyykö hoito, missä vaiheessa potilaat putoavat pois, kuinka moni pois pudonneista on joutunut uudelleen sairaalaan, jne…

Tähän asti olemme hyödyntäneet työkalua sisäisesti selvitystöiden tekemisessä. Tuotteistus tarkoittaa seuraavaa:

  • toimivaa käyttöliittymää ja käyttöoikeuksien hallintaa, jolla asiakkaamme voivat jalkauttaa tuotteen niin alas organisaatiossa kuin haluavat. Eli jopa jokainen työntekijä voi suoraan itse verrata omaa työtään suhteessa tavoitetasoon, esimerkiksi: omien potilaiden hoitojaksojen pituudet ja intensiteetti, käyntimäärät ja niiden jakautuminen uusien ja pitkäaikaispotilaiden välillä
  • seurantaan ei tarvita erillistä konsultointityötä, vaan tilannekuva päivittyy ”reaaliaikaisesti”. Eli sillä syklillä jolla raakadata saadaan ulos potilas- ja asiakastietojärjestelmistä